Mökkitie

Moro, sanoi poro. En kyllä tiedä miksi poro sanois moro, kun moro on sitä tampereen kieltä ja mun mielestä se ei ole ihan Lappia vielä, vaikka onkin siellä jossain pohjoisessa. Tamperelaista poroa en myöskään ole vielä nähnyt, mutta ehkä se oli paluumuuttaja sinne Lappiin ja sanoi siksi moro. Mutta siis asiaan.

Helmikuu vuonna viistoista,

äijä pakahtui puuhommista,

faija keuhkos, mutsi pakkasi hitaasti

mä istuin jo takapenkillä,

siinä mun pikkusiskon vieressä,

ja ootin mökkimatkaa ahnaasti

Äijä kertoi puuhommista,

siitä suuren suuresta pinosta,

emmä mistään mitään tajunnut

nautin vain unista

Faija anna mun ajaa mökkitie,

lupaan että saunaan halon vien,

muistan kävyt ja kepit tän soratien

Mielessäni olin Henri Toivonen,

ralli-idoli pienten perrojen

Faija nauroi, perro pelkäsi ohjata.

Vihdoinkin faija antoi mun ajaa mökkitien

Kyläilemässä

Viikonloppuna olin Muorilla ja Äijällä yökylässä, hoitamassa Ipanaa. Siellä on ihan jees, mut ei niin jees kun mökillä. Plussaa siellä on ainakin koirapuisto johon välillä pääsen. Miinusta taas se, ettei ole puuhommia tai järvenjäätä.

Nukkuminenkin on vähän vaikeampaa siellä, koska Muorin ja Äijän lattia rapisee toisin kuin meillä kotona. Siellä on periaatteessa kiellettyä vaihtaa kylkeä tai liikahtaa yöllä. Joo, mä ainakin herään aina kun muori kääntää kylkeä tai rapistelee jotain. Mun mielestä mökillä on parempi olla yökylässä, kun siellä ei kuulu kun muori kääntää kylkeä tai vaihtaa paikkaa. Mut joo, toistaiseksi en nyt sit mee yökylään että mulla olis vähän helpompaa :)

Tähän Muorinkin sisustukseen mä sovin ihan hyvin. 

Vai sisustiko Muori minun mukaan? Niin sen täytyy olla!

Uudet valjaat

Tänään aamusta kun oltiin hoidettu perinteinen puistovisiitti, siis se lastenpuisto ei perropuisto, me polkastiin liikkeelle. Muori johdatti meidät Mustiin ja Mirriin. Siellä ei olla perromuistiin käyty. Minulle oli etsinnässä ohut haalari nuoskalumikelejä varten, mutta sainkin valjaat. Nää Rukkan valjaat on ihan ok.

Perrojänis

Mä kuulin niin hassuja juttuja taas. Joku oli siis etsinyt luontokirjasta että minkä eläimen jäljet jäällä meni. Ensinnäkin kuka nyt nykyisin etsii tai katsoo enää kirjoja kun kaikki löytyy netistä. Toisekseen, yleensä kirja on tehty paperista eikä luonnosta, mutta ota näistäkin nyt sitten selvää. Perrotkin meinaan käyttää internettiä tai siis koiranettiä, mut joo.

Tässä kuvassa näkyy perrojäniksen jäljet etualalla ja ne johtavat tuonne rantaan. Rannan suunnasta näyttäisi olevan perrojänis yksilö tulossa kohti.

Seuraavassa on esitelty perrojäniksen tyypillisiä askelluksia ja liikkumismuotoja.

Loikka

Pomppu

Lento

Pomps

Haamu, huomaa ei jälkiä!

Tällä perrojäniksellä on korvat pystyssä koska on lennossa!

Liihottava perrojänis :)

Perrojänisten ravinnoksi kelpaa mm. kepit, kävyt sekä havut ja männynkävyt. Tyypillisesti perrojänis tuhoaa ruokansa pieneksi silpuksi ennen nauttimista.

Loikat laiskiaissunnuntaina

Hyvää laiskiaisriehaa! Tänään on siis laiskiaissunnuntai ja sehän mulle passaa. Laiskiaisriehassa yhdistyy kaksi mun lempiasiaa, nimittäin mökillä olo ja puuhommat.

Asia on nimittäin niin, että mökillä on hirveä läjä puuta, jota faija ja äijä on pilkkoneet hiki hatussa. Ja koska nekin näkyy pinoavan niitä tuollaiseksi kasaksi —jota ne muuten sanoo kaapeliksi vai oliko se taapeli en tiedä mutta jotain outoa — niin mäkin olen yrittänyt niin sanotusti kantaa korteni kekoon ja kantanut maasta säleitä vuoroin äijälle ja vuoroin faijalle. Musta on siis ollut paljon apua puuhommissa.

Toisaalta laiskiaisriehan nimi viittaa ehkä enemmän toisiin, mutta myös mieleisiin aktiviteetteihin, eli laiskotteluun ja riehumiseen. Mutsi tykkää enemmän edellämainitusta, mutta mitäpä perron elämä olisi ilman sitä jälkimmäistä. Talven kunniaksi käytiin järven jäällä mun iskän, mun äiskän, mun äijän, mun siskon ja mun kanssa. Missähän muori muuten oli, ehkä se jäi laiskiaissunnuntain kunniaksi sisälle, en tiedä. Kuitenkin, tässä on siis mun tyylinäyte kepin hausta järven jäällä. Mikshän se on järven jää eikä järven lumi kun siinä on kauheasti lunta. Ja missä se järvi muka on.

Hyvää Ystävänpäivää!

Minä olen puuhommissa! Toivottavasti teillä on kiva päivä :)

On tökkinyt, mutta nyt Sasun paluu!

Mun hommat ovat tökkineet... pahasti. Yritän kääntää veneen suuntaa tai kirsun. Veneen mä oon ennenkin kääntänyt ainakin mökillä ja tää uus vene mikä meillä nyt on niin on paljon parempi veneen kääntämiseen, kun siinä pääsee seisomaan laidoilla niin vene kääntyy ja iskä ääntää. En ymmärrä miks. Sen pitäis soutaa, niin mä voin ohjata, mutta siis asiaan. Vaikka täällä mun vuodatuspalstallani on ollut hiljaista niin oon mä kyllä kaikkea silti puuhannut. Sitä verbiä mä oon muuten aina ihmetellyt että mikä ihmeen hannu se siellä puussa asuu, että onpa tyhmää, mutta ei nyt juututa ihmettelemään sitä.

Mä tykkään näistä näytteistä missä itse olen. Kuten kielinäytteistä ja näytte(ly)istä ja niistä muistakin. Tässä mä haen keppiä lumihangesta. Landella näitä riittää! Siis keppejä, käpyjä ja hankia. :)