lauantai 20. kesäkuuta 2015

Hyvää Juhan Nusta!

Niin, hyvää nusta! Nimittäin Juhan nusta, viittaakohan se juhasetään vai johonkin muuhun niin en tiedä, enkä kyllä tiedä mikä se nuskaan on, ruotsiksi se olisi varmaan että Juhasnus ja snus on jotain ruotsalaista ja pahaa, iskä on sanonut. No joka tapauksessa, ehkä se Juha on vähän outo kun sillä on tämmöinen ruotsalaisen jutun päivä, mutta siitä huolimatta niin ihan mukava se päivä on nimittäin sain lammasta ruoalla. Sehän ei sinällään asiaan liittynyt, mutta silti nus on ihan kiva juhlapäivä. Voisin viettää juhlapäivää jälleen huomenna, nimittäin, vaikka ei enää nus olekaan.

Nus on siitä hyvä juhla että sytytetään kokko. Tänä vuonna se taidettiin sytyttää kolmesti eli en tiedä oliko tänä vuonna sitten kolme juhan nusta vai juhannusta miten se kirjoitetaan, mutta tärkeintä lienee se kokon sytyttäminen, koska kun se oli sytytetty niin lähdettiin takaisin mökille. Jouduin siis jälleen kerran pukemaan pelastusliivit päälle, kuinka noloa, kun siellä kokolla oli muitakin koiria ja niillä ei ollut liivejä, mutta mulla oli. Sitä paitsi mä osaan uida oikein hyvin rannan kautta.

Kuvassa on kaksi häiritsevää elementtiä, nimittäin pelastusliivi ja
faijan pää, joka on paitsi häiritsevä niin välillä myös tosi ärsyttävä.

sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Äijänpolku


Pieni polku metsän halki vie, nyt sillä nimikin kai lie. Näin tai ainakin melkein näin sanoitti kappaleen joku tyyppi joskus aikoinaan ja sen kappaleen nimi oli pieni polku. Mutta tämäpä kirjoitus ei kerro pienestä polusta vaan mun mökkitiestä, jota oon joskus saanut ajaakin. Koska mulle ja monelle muullekin on välillä ollut tosi epäselvää muukin kuin pelkkä ajaminen, mutta siis erityisesti tämän meidän mökkitien sijainti niin nyt mä päätin, että pystytetään tiekyltti sen kunniaksi, jotta kaikki löytäisi perille ja tietäisivät mitä perillä on, sitten kun sinne löytäisivät, jos löytäisivät.

Mietin montaa nimeä tälle mökkitielle, vaihtoehtoja oli monia ja myös hyviä. Yhteistuumin – tai -senttimetrein niin kuin täällä Euroopassa pitäisi käyttää ettei tule mitään inhottavia virheitä – päädyimme kuitenkin nimistä parhaaseen, jota emme kuitenkaan valinneet. Sasunkusiraitti olisi ollut mielestäni oiva nimi ja kuvainnollinenkin, mutta tästä tuli nyt kuitenkin Äijänpolku. Siinä on se hyvä puoli, että useammin täällä Äijä on kuin Sasu, niin.

Tälläsen ansiosta löytää nyt paremmin perille meidän mökille,
enkä siis viittaa itseeni, vaan tuohon kylttiin jonka edessä seison.