Muffinsseja

Kuten vähän raottelinkin jo verhoa, minulle tosiaan oli tulossa postia ja niin sitä sitten tulikin. Lähdettiin heti aamusta reippaana köpöttelemään kaupalle hakemaan sitä!

Pinkki paketti... hmmm.... 

Oon aina tiennyt, että äidillä on intohimo sekä muffinien/cupcakes leipomiseen että eritoten syömiseen. Joskus se paahtaa tuolla uunilla niin, että täällä on kuuma kuin hornankattilassa. Sais ajatella vähän enemmän, että pitkäturkkisilla perheenjäsenillä saatta tulla vähän kuuma... Varsinkin nyt, kun pihalla on miljoona astetta lämmintä :(
Nyt sen addiktio on levinnyt jopa minuun kohdistuviin asioihin! Se meni näkemään jossain netissä cupcake-pannan! Miksi? No ei ainakaan siksi että sen vois syödä, mikä voisi olla minunkin mieleen. Olen enemmän syömämiehiä kuin leipureita. Kaikesta huolimatta, itse äiti ei kyllä osaa sellaista pantaa tehdä, joten se oli sitten tilannut sellaisen tosi funkin! (Oon kyllä pistänyt silmälle, että Nunon ja Neon Ulla, se osaa tehdä, mut se onkin vähän näppärämpi, kuin äiti :) )
Asiasta kolmaanteen, mitä sieltä paketista paljastuikaan.

Haa se olikin kebabia, mun suosikkia!! tai oliko sittenkään?

Pieni hetki me elettiin suuressa jännityksessä, että onko se nyt sitten kebabia vai ei....

Ja niinhän sieltä sitten panta paljastui! :)

Perromalliksi minä poika taas jouduin....

Tää uusi panta uppoaa mun karvoihin. Nyt on varmaan toivoa, että äiti ajaa kohta karvat pois, jolloin panta näkyy paremmin :)

Onhan tää aika hieno ja mä näytän tosi komealle!

Äiti sitten puhui kovasti, että tästä pitäisi kiittää Funky Homo Sapiensin Saiaa. Kai mä voisin märän pusun antaa, jos Saian näkisin. Nyt mä lähetän kuitenkin sellaisen ihan vain virtuaalisesti, kuten kaikki muutkin nykyään tekee :)