tiistai 28. tammikuuta 2014

Jäätiekiitäjä

Super! Luulin ettei ikinä enää päästäis mökille, kun ollaan vaan muutenkin homehduttu sisällä mutsin kanssa melkein koko tammikuu. Huhhuh, mitä touhua. Sisälläolo ei kyllä oo perrojen lempparihommia, mutta kaikesta selvitään, kun jaksaa odottaa että faija tulee kotiin viemään mut ulos. Ja välillä Äijäkin on tullut ja vienyt mut ulos. Mä kyllä menin ulos jos kahden viikon iässä, ja siks vähän ihmettelen että miks toi ei oo vielä lähtenyt mun kanssa lenkille.

Viikonloppuna me kuitenkin mentiin mökille. Siellä on järvi jäässä, joten en pääse nyt uimaan. Odotan kevättä jo kovasti. Jäällä on kuitenkin aika cool mennä, joten kai se kevät sieltä sitten tulee kun tulee. Äijä on nimennyt mut jääkiitäjäksi, koska mun jarrut ovat hävinneet ja vauhti on tuplat verrattuna kaupunkiin. Jäällä on myös lääniä, saan rauhassa kiertää rantoja ja merkkailla mun laajentunutta reviiriä.

Mun täytyy pitää siitä huolta. Perrot antaa märkiä pusuja.

Jään ainoa huono puoli on se, ettei siellä ole oikein kunnon keppejä

Kiihdytys...

...ja maali

Ja tehän tiedättekin, että mä tykkään karvaisista kavereista. Mulla on siis kotona ja muorilla ja mökillä karvaiset kaverit -kokoelmat! Nyt tässä joulun jälkeen ne ovat vain täydentyneet. Uusin tulokas on mökillä oleva IKEAsta hankittu ruotsalainen jänis.

Tässä me jänön kanssa päivystetään keittiössä, kun joku valmistaa mun lempparia savulohipastaa!!

Sivukorvalla mä oon kuullut, että kohta me aloitetaan isin kanssa taas Ralli-toko! Sitä mä venaan kyllä tosi paljon :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti