Ciao!

Joku tarkkasilmäinen lukija on saattanut jo huomatakin, että nää kaksi ei enää auta mua tän blogin kirjoittamisessa... Tänä aamuna päätin tehdä tästä kuitenkin lopun! Kaikki te lukuisat minun perronelämästäni kiinnostuneet olette joutuneet kerta toisensa jälkeen pettymään, ei uutta päivitystä. Joten tänään täältä löytyy kuvia.

Loma alkaa tuota pikaa ja olen rivien välistä vähän ymmärtänyt, että lähdetään teltalla Lappiin. Teltassa totuteltiin jo nukkumistakin muutama viikko sitten, uni kyllä maistui. Syynä saattoi olla hyperaktiivinen iltapäivä ennen sitä, kun kaikki halusivat rapsutella ja leikkiä kanssani :) Olen niin söpö ja suosittu :)

Tässä sitä telttaa jo puretaan. Iskä näyttää vähän hoopolle, ehkä se ei vaan nukkunut niin hyvin tai sitten sillä oli jokin muu pielessä.

Tässä kuvassa niinku ollaan minä ja ne mun maailman söpöimmät (heti mun jälkeen) pikkukaverit.  Niitä mä kaipaan tosi paljon!!

Ton telttailureissun jälkeen, jossa mä muuten vähän pääsin uimaankin on jo ehditty sitten tehdä muutakin. Tokosta on ollut taukoa, kun remppa on ollut vielä kesken. Josta tulikin mieleen, että mä vähän antiremppasin tällä viikolla ---> söin reiän seinään. Nyt mun pitää vissiin taas uudestaan harjoitella yksinoloa. Katsotaan....



Minusta on kuulemma kuoriutunut oikea uimamaisteri. Sen takia nyt uinkin koko ajan. Uimisen jälkeen on hyvä käydä saunassa löylyissä ja sitten mennä taas uimaan. Iskä sanoo, että minusta on nyt tullut mies.

Täsä mä haen vesipatukkaa.

Vesi lentää!!

Turha sitä patukkaa on hitaasti hakea.

Noh ja kaikki kiva loppuu aikanaan. Tuli päivä ja postista ilmoitus, että perropaketti on saapunut :/ Siellä oli varusteet sitä telttaretkeä varten. En tykännyt! Minulle tuli ymmärrys, että pitäisi muka kantaa omat ruuat siellä reissussa. Miksi ihmeessä!! Miksi Iskä ei kanna niitä? Haltilla voipi olla vähän kivikkoista, joten kengät eivät ole pahitteksi... Ai että ne vehkeet on kamalat! Otin pienet tyypit kengät jalassa ja nehän lensivät kuin rukkaset. Nyt ainakin tiedän, miten saan ne karisteltua pois siellä tienpäällä, kjäh kjäh....

Upeat vehkeet, niin varmaan :)

Ja tässä mä oon catwalkilla, eikun siis perrowalkilla!

Muutto

2 yötä uudessa kodissa, en tykkää!!! Eilen käytiin vielä siellä Haagassa eikä siellä ollut mitään! :( Mä en tajua mihin noi on tunkenut kaikki meidän kamat. Onneksi ruskea karvapallo löysi tiensä perille :)

Täällä kun lähdetään lenkille, niin ei ole ketään kavereita. Ennen oli ainaki Nelli, Alma, Lulu, Tommi ja sitten ne kaksi pientä räksyttävää otusta, joiden omistaja toisteli aina tyst! En tiedä mitä tarkoitti.

Ruokaa täällä sentään tuntuu onneksi saavan ja onhan mulla tossa toi oma piha. Eilen mä kyllä tapasin perron, jonka nimi oli Helmi. Et ehkä tää tästä iloksi muuttuu!

Täsä nää vanhemmansukupolven edustajat siivoavat minun jälkiä.

Lopulta siellä ei ollut enää mitään eikä ketään vain yksinäinen musta perro!

Nyt mun pitää kuulemma opetella hillitsemään himoni täällä uudessa kodissa. Täällä ei saa enää tuhota mitään. Ei siellä edellisessäkään kai olisi saanut, mutta.... Onneksi ne naapurin ulvovat koirat eivät muuttaneet meidän mukana tänne vaan saan nyt nauttia täällä kotoisasta rauhasta. 

Kuten mainittu, niin ruskea karvapallo löysi perille, onneksi.