Voittajan on helppo hymyillä

Minä ja mun uusi, hieno ruusuke!

No nyt se näyttely sitten viimein oli! Se olikin ihan kummallista, jouduin makoilemaan ja istuskelemaan lattialla monta monta tuntia ilman mitään tekemistä. Ihan alkuunsa käytiin kuitenkin pari kertaa juoksemassa iskän kanssa, mutta nekin oli vain pari kierrosta jossain 10m leveässä neliössä ympyrää. Sit sinne tuli joku muukin koira ja sit me saatiin tollaset ruusukkeet ( kato tonne → ).

Mä jouduin sinne kehään vielä toisen kerran, mutta siellä oli joku iso ja pelottava poika mun kanssa joka sitten ilmeisesti joutui vielä senkin jälkeen sinne kehään! Onneksi mun osalta se urakka oli ohi. Mun mielestä oli ihan kummallista kun iskä laittoi mut seisomaan siinä enkä saanut yhtään katsella ympäriinsä. Siinähän olis ollut mitä paras paikka katsella, kun ei sieltä väkijoukon keskeltä mitään nähnyt. Iskä ja äiskä oli muhun tosi tyytyväisia ja arvatkaas mitä! Ne osti mulle sellaisen herkullisen näköisen luun, jota aion mussuttaa seuraavan kerran mökillä.

Ennen mun esiintymistä kerkesin muun muassa istua
kahvikuppiin!

Myöhemmin siellä kehässä näkyi olevan kanssa yks suunnilleen mun ikäinen blondityttö, joka oli aika söpö! Se tais kuitenkin olla

Mä en näistä mitään tajua, mutta iskä oli tyytyväinen, kun sai jonkun paperin kouraan siltä tuomarilta ja vaati, että kirjoitan sen tänne blogiinkin. Siinä luki näin: "Very promising dog. Excellent head. Good scissor bite. Well placed ears. Strong ribs. Good mover. Very nice example of the breed."

Iskä ja äiskä on puhunut jotain jostain trimmaamisesta.. mikähän tuolla surisee?

Tässä mä nyt sitten iskän kanssa jolkottelen.
Se remmi oli niin ohut, että olisin kyllä päässyt
varmaan karkuunkin!

Tässä mä katselen ympäriinsä ja .. MAMI! Älä aina kuvaa mua!
Taustalla näkyy myös vanha täti, jolla on ruusuke,
joka sanoi että mä oon "lovely dog"